Ohjeita ammattilaisille
Vapaaehtoiset tunnistetaan tärkeäksi osaksi laadukasta palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa, mutta toiminnan käynnistäminen ei ole aina ihan helppoa.
SAAVA-hankkeessa on laadittu yhteistyössä FinPall-hankkeen kanssa valtakunnallinen suositus vapaaehtoistyöhön palliatiivisessa hoidossa. Suosituksen tavoitteena on avata vapaaehtoistoiminnan periaatteita ja merkitystä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon yhteydessä sekä helpottaa toiminnan käynnistämistä omassa yksikössä.
Voit ladata koko suosituksen tästä:
Esimerkkejä tilanteista joissa vapaaehtoisesta voi olla hyötyä
· palliatiivisen tai saattohoidon päätös mietityttää: vapaaehtoisella on aikaa keskustella ja hän ei pelkää puhua kuolemasta
· potilas/asukas tai läheinen vaikuttaa yksinäiseltä tai ahdistuneelta: vapaaehtoinen voi tulla seuraksi ja juttukaveriksi
· potilas/asukas on levoton, mutta rauhoittuu, kun joku on vieressä: vapaaehtoinen vapauttaa henkilökunnan muihin tehtäviin
· elämän viimeisiin aikoihin kaivataan lisää elämää: vapaaehtoinen voi lukea runoja, kirjaa tai päivän lehteä ääneen, katsella yhdessä valokuvia tai televisiota, kuunnella radiota, auttaa ulkoilussa, laulaa tai soittaa.
· arkeen kaivataan apua: vapaaehtoinen voi lakata kynsiä, harjata tukkaa, ajaa partaa tai laittaa papiljotteja, rasvata käsiä tai jalkoja
· läheiset alkavat väsyä kuolinvuoteen äärellä: vapaaehtoinen vapauttaa heidän nukkumaan, ulkoilemaan tai käymään kotona
Mikä toimii meillä?
Vapaaehtoistoiminta voidaan järjestää eri tavoin, asukkaiden tai potilaiden ja toimintayksikköjen tarpeiden mukaan.
Malleja voi myös yhdistää, ja toiminnan vakiintuessa tai laajentuessa kokeilla rohkeasti uusia tapoja.
Pitkäaikainen ystävä elämän loppuun asti
Tämä malli on usein käytössä palliatiivisessa hoidossa hoivakodeissa ja muualla ikääntyneiden asumispalveluissa. Toimiva malli myös kotisairaalan kautta organisoitavaan kotisaattohoitoon.
Keskusteluapu sairauden taitekohtaan
Vapaaehtoinen kutsutaan paikalle esimerkiksi palliatiivisen hoidon päätöksen tai saattohoitopäätöksen jälkeen. Vapaaehtoinen on yhden ihmisen ja/tai hänen läheistensä tukena sovitun ajanjakson tai tietyn määrän tapaamiskertoja.
Joustavat viikkovuorot, joihin vapaaehtoiset ilmoittautuvat omien aikataulujensa mukaisesti
Selkeä malli osaston tai yksikön kannalta, tiedetään viikoittain, kuka on tulossa ja mihin aikaan. Vaatii jonkun, joka kokoaa osastolle listan ja päivittää sitä tarvittaessa. Vuorolista on hyvä tapa vakiinnuttaa toimintaa, sillä sen kautta vapaaehtoisten läsnäoloon yksikössä totutaan ja luottamus kasvaa puolin ja toisin. Toimiva malli erityisesti niihin yksiköihin, joissa hoitoajat jäävät lyhyiksi ja potilaat vaihtuvat usein.
Vakioajat tiettynä viikonpäivänä
Toiminta voidaan organisoida jonkin toimintamuodon ympärille, jolloin vapaaehtoiset voivat järjestää esimerkiksi hemmotteluhetkiä, kahvituokioita tai muita vuoroja, joiden aikana useampi vapaaehtoinen on samanaikaisesti käytettävissä. Matalan kynnyksen malli erityisesti niihin yksiköihin, joissa toimintaa vasta aloitellaan.
Tarvittaessa kutsuttava
Vapaaehtoiset tulevat päivystysluonteisesti potilaan vierelle sitten, kun hoitohenkilökunta heidät kutsuu. Tässä mallissa on tärkeää, että vapaaehtoiset tulevat ensiksi tutuiksi ja heihin luotetaan, muuten kutsut saattavat jäädä harvinaisiksi. Ns. akuuttilista äkilliseen tarpeeseen tai vaikkapa hoitorinkiä varten vaatii säännöllistä päivitystä. Malli vaatii hoitohenkilökunnalta ennakointia, mutta onnistuessaan on hieno tapa varmistaa vapaaehtoisen tuki kuolevalle aivan elämän loppuvaiheessa.